Turun Seudun HengitysyhdistysTIETOA HENGITYSSAIRAUKSISTA
TYKSin Tietolähde-potilasinfokeskus
Hengittäminen on automaattinen toiminto, jonka säätelyyn voivat kuitenkin vaikuttaa monet ulkoiset ja sisäiset niin ruumilliset kun henkiset tekijät.
Hengitykseen ja hapen saantiin vaikuttaa myös huomattava ylipaino, ryhtiongelmat, jännittäminen (ylihengitys) ja hengitys- sekä sydänsairaudet. Oikea hengitystapa lievittää monia sairauksistakin johtuvia oireita.Ylihengitys puolestaan pahentaa esim. lievää astmaa.
Astma ja allerginen nuha esiintyvät usein yhdessä. Mitä nuorempi henkilö on kyseessä sitä suuremmalla todennäköisyydellä hänellä on ulkoisista allergiatekijöistä johtuvat oireet, esim. eläinpölyt ja siitepölyt. Tosin voimakas ruumiillinen rasitus ja pakkas altistus voivat nuorillakin olla ainoa astma oireita aiheuttava tekijä. Astman ja allergisen nuhan taudinkuvan,oireiden ja hoidon ymmärtämisen ydinasia on allergisen tulehdusreaktion kokonaisvaltainen hoitaminen. Monet allergisesta nuhasta ja astmasta kärsivät saavat oireita myös erilaisista hajuista, kuten tupakansavusta, kärystä, pölystä ja tuoksuista. Silloin kyse on ärsytyssoireista , jotka muistuttavat allergisen nuhan ja astman oireita. Nykyisen hoitosuosituksen mukaan jokaisen oireilevan hoito on suunniteltava yksilöllisesti.
Uniapnealla tarkoitetaan sairautta, jossa yleensä esiintyy kovaa kuorsausta ja toistuvia unenaikaisia hengityskatkoksia. Tyypillinen oire on päiväväsymys ja jopa nukahtelu esim. autolla ajaessa. Uniapnean esiintyvyyden arvioidaan olevan samaa luokkaa kuin astman.
Lapsen uniapnea on tunnistettavissa vain yön yli kestävässä rekisteröinnissä, mutta sitä voi epäillä uniapnean oireista, joita ovat voimakas kuorsaus ja yöllä havaittavat hengityskatkokset. Uni voi olla levotonta ja päivisin voi olla väsymystä ja ärtyisyyttä. Tavallisesti lasten uniapnea johtuu liian suurista nielu- ja kitarisoista. Isot risat eivät kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että lapsella olisi uniapnea. Pitkälle edennyt uniapnea saattaa hidastaa lapsen pituuskasvua sekä aiheuttaa sydän- ja verenkiertoelimistön häiriöitä. Väsymyksen aiheuttamat keskittymishäiriöt saattavat vaikuttaa myös lapsen oppimiseen.
Keuhkoahtaumatauti on pääasiallisesti pitkään tupakoineiden sairaus. Oireet ilmaantuvat usein vähitellen ja huomaamatta, mutta varsin usein myös pahemman hengitystietulehduksen tai keuhkokuumeen yhteydessä. Tupakoitsijan tärkein taudin ennaltaehkäisy ja hoito on tupakoinin lopettaminen. Tyypillisiä oireita on aamuyskä ja lisääntynyt limaneritys, vähitellen oireisiin tulee mukaan hengenahdistus aluksi fyysisessä rasituksessa ja myöhemmin sairauden edetessä jokapäiväisissä kotiaskareissa. Oireita voi lievittää hengittämällä hitaasti ulos ja käyttämällä ns. huulirakohengitystä. Mahdollisesti toistuvat ja pitkäaikaiset keuhkoputken tulehdukset voivat vaatia antibioottikuureja keuhkoputkia laajentavien lääkkeiden ohella. Lääkehoito tulee toteuttaa yksilöllisesti seurannan perusteella. Vertaistukiryhmät tukevat sairauden aiheuttamien rajoituksiin sopeutumista. Päivittäinen ja säänöllinen liikunta, riittävä lämpimän nesteen nauttiminen ja ns. vesi-PEP tai vastaava auttavat parantamaan keuhkojen tuuletusta ja poistamaan hengitysteihin kertynyttä limaa.
