Osittainen ylähengitystieahtauma on yleinen uniapnean muoto naisilla

Uniapnea on naisilla yleisempää kuin luullaan. Naisilla taudinkuva on erilainen kuin miehillä, ja sairaus saattaa jäädä diagnosoimatta. Tyypillistä naisille on osittainen ylähengitystieahtauma.

Kuorsaus, yöheräämiset, voimakas päiväväsymys ja keskittymiskyvyttömyys ovat tyypillisiä uniapnean oireita. Sairauden oireet näyttävät kuitenkin olevan erilaisia naisilla ja miehillä.

– Miehillä on selvästi naisia enemmän täydellisiä hengityskatkoksia unen aikana. Naiset eivät myöskään välttämättä kuorsaa yhtä paljon kuin miehet, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ulla Anttalainen kuvailee.

– Naiset harvoin nukahtelevat kahvipöytään tai ottavat kolmen tunnin päiväunia, kuten miehet saattavat tehdä. Sen sijaan naiset raportoivat vahvasta väsymyksestä ja saamattomuuden tunteesta.

Ulla Anttalainen työskentelee Turun yliopistollisen sairaalan keuhkoklinikalla Paimion sairaalassa, ja osa hänen työtään on uniapnean tutkiminen ja diagnoosien tekeminen unitutkimuksia hyödyntäen.

Hän on havainnut työssään ja viime vuonna valmistuneessa väitöstutkimuksessaan, että osittainen ylähengitystieahtauma on yleistä naisilla, joiden unihäiriöistä sitä on noin puolella.

– Osittaisessa ylähengitystieahtaumassa ihmisellä ei ole unen aikana hengityskatkoksia, vaan pitkäkestoista hengityksen rajoittumista ylähengitysteiden ahtautumisesta johtuen. Potilaat voivat kuorsata, ja heillä on myös muita uniapneaoireita, eli esimerkiksi voimakasta väsymyksen tunnetta ja yöheräilyä aivan kuten ”tavallisessa” uniapneassa.

Hengitysteiden ahtauma aiheuttaa sen, että nukkuja joutuu tekemään huomattavasti normaalia enemmän työtä saadakseen hengityksensä kulkemaan.

– Tunne on vähän sama, kun joku puristaisi kurkusta, Anttalainen kuvailee.

Uniapneaoireet sekoitetaan vaihdevuosioireisiin

Uniapneaan liittyvät oireet ilmaantuvat ihmisille yleensä vähitellen, ja ne menevät helposti muiden asioiden kuten ikääntymisen tai työkiireiden piikkiin.

– Naiset sekoittavat uniapneaoireensa tyypillisesti esimerkiksi vaihdevuosien mukanaan tuomiin oireisiin, joiden ajatellaan selittävän väsymystä. Lisäksi naisilla on miehiä enemmän nukkumista häiritsevää levottomat jalat -oiretta kuin miehillä. Miehiä useammin naisilla voi olla myös erilaisia mielialaan liittyviä ongelmia ja eri asteista masentuneisuutta, Anttalainen luettelee.

Vaihdevuodet lisäävät naisten riskiä sairastua uniapneaan.

– Silloin naisille tahtoo kertyä kiloja, mikä lisää riskiä uniapneatautiin. Sairauden esiintyvyys kasvaa myös sen takia, kun hengitystä stimuloivan keltarauhashormonin eritys vähenee. Vaihdevuosi-iän ylittäneillä naisilla uniapnea on yhtä yleistä kuin miehillä.

Uniapnean oireita voi etsiä itse

Läheisten raportoima kuorsaaminen ja etenkin heidän havaitsemansa hengityskatkokset ovat monille syy mennä lääkäriin uniapneaepäilyn vuoksi. Naisilla uniapnean diagnosointi saattaa viivästyä.

– Kuorsaaminen ei ole sellainen lady-like –asia, jonka takia herkästi hakeudutaan lääkäriin. Miehet harvemmin ottavat kuorsauksen puheeksi vaimojensa kanssa, kun taas naiset ovat hyvinkin herkkiä häiriintymään puolisoidensa kuorsaamisesta tai katkohengityksestä, Anttalainen tietää.

Vaikka kuorsaamista ei pystykään itse havaitsemaan, voi ihminen tehdä kotianalyysia ja pyytää läheisiä kuuntelemaan nukkumistaan. Ulla Anttalainen on myös kuullut lukuisia tarinoita siitä, miten yksinasujat kertovat esimerkiksi retkien yhteydessä saaneensa kuulla toisilta kuorsaavansa.

Uniapneaan liittyy kuorsaamisen lisäksi myös muita yöoireita, joita Anttalaisen mukaan voi tarkkailla itsekin:

– Ihminen tietää, milloin nukkuu levottomasti. Hänellä voi olla voimakastakin yöhikoilua, jonka vuoksi tyynyliinan tai yöpaidan voi joutua vaihtamaan keskellä yötä. Myös vessassa käyminen parin tunnin välein on tyypillinen uniapnean yöoire.

– Muita merkkejä voivat olla vaikeus herätä aamulla, pökerryksissä oleva olo ja tunne siitä, että ei ole nukkunut tarpeeksi. Osalla ihmisistä voi olla päänsärkyä, joka useimmiten häviää itsekseen. Särky johtuu siitä, että yöllä hengityskatkosten aikana vereen kertyy hiilidioksidia, ja kun kaasut haihtuvat aamulla hengityksen mukana pois, jää päänsärkykin pois.

Anttalainen on huomannut, että naiset kärsivät usein pitkään voimattomuudesta ja väsymyksestä, ja hakeutuvat yleensä lääkäriin vasta sitten, kun oireita tulee lisää ja ne alkavat olla vaikeita.

Diagnosointi haastavaa

Perinteisesti uniapnea on diagnosoitu ja sen vaikeusaste on määritelty laskemalla unenaikaisten hengityskatkosten eli apneoiden ja lähes täydellisten hengityskatkosten eli hypopnioiden määrä tuntia kohden. Niitä kuvaa apneahypopneaindeksi eli AHI.

– Uniapneassa kliinisesti merkittäväksi katsotaan yli 10 sekunnin mittaiset hengityskatkokset. Kansainvälisten määritelmien mukaan normaalin ja poikkeavan rajana pidetään viittä katkosta tunnissa, Anttalainen kertoo.

Etenkin naisten unenaikaiset hengityshäiriöt voivat jäädä löytämättä, jos niitä tutkitaan perinteisellä tutkimustavalla. Naisten AHI-arvot jäävät mataliksi, koska heillä ei välttämättä ole pitkiä hengityskatkoksia. Ulla Anttalainen kuului tutkimusryhmään, joka tutki Paimion sairaalassa unipatjamenetelmällä tehtyjä unirekisteröintituloksia.

– Unipatjarekisteröinnin hienous verrattuna unirekisteröintilaitteisiin on siinä, että sen avulla saadaan esiin myös osittainen ylähengitystieahtauma. Aiemmilla menetelmillä osittaista ahtaumaa ei ole pystytty mittaamaan, joten sitä ei välttämättä ole noteerattu tai uskottu sillä olevan merkitystä, koska nukkujan hengitys kuitenkin kulkee.

Sairauden vaikeusasteen määrittelyssä potilaan kokemus mukaan

Mitä enemmän uniapneatutkimuksia on tehty, sitä selvemmin on huomattu, että hengityskatkokset ja potilaan kokemat oireet eivät käy käsi kädessä:

– Vaikka unirekisteröinnin perusteella potilaalla näyttäisi olevan vaikea tauti ja paljon hengityskatkoksia, ei hän välttämättä koe olevansa yhtä oireinen kuin
rekisteröinnin perusteella voisi kuvitella, Ulla Anttalainen tarkentaa.

– Sama pätee myös toisinpäin: joskus tutkimuksessa huomataan vain lieviä hengityskatkoksia, mutta potilas voi silti kokea vaikeita oireita.

Unipatjatutkimuksissa havaittiin, että tutkittavilla saattoi olla poikkeavaa hengitystä ja oireita puolet yöstä.

– Osittaista ylähengitysteiden ahtaumaa ei voi kutsua lieväksi uniapneaksi, Anttalainen arvioi.

Ulla Anttalainen korostaa, että hengityskatkoilla ei välttämättä ole yhteyttä ihmisten kokemien oireiden voimakkuuteen. Hänen mielestään uniapnean vaikeusaste pitäisi määritellä ottamalla huomioon unirekisterin tuloksen lisäksi myös potilaan kokemus ja arvio taudin vaikutuksesta omaan päivittäiseen elämäänsä.

Anttalaisen tutkimuksissa on ollut etenkin naispotilaita, joilla ei näkynyt hengityskatkoksia unirekisteröinnissä, mutta jotka olivat päiväaikaan hyvin väsyneitä.

– Alkuvaiheessa tällaiset potilaat saattoivat jäädä ilman laitehoitoa, ja tilanne jatkui kurjana. Muutos saatiin aikaan vasta sitten, kun heidän kanssaan ryhdyttiin kokeilemaan ylipainehengityslaitehoitoa ja huomattiin, että he saavat siitä apua, Ulla Anttalainen kertoo.

Uniapneapotilailla usein muitakin sairauksia

Ulla Anttalainen sanoo kohtaavansa työssään harvoin potilaita, jotka sairastavat ainoastaan uniapneaa. Tavallisesti heillä on myös muita kansantauteja:

– Potilailla voi uniapnean lisäksi olla myös verenpaine ja kolesterolit koholla, metabolinen oireyhtymä ja sokeritauti. Niiden oireet voivat olla samansuuntaisia kuin
uniapneassa. On ymmärrettävä, että kaikki potilaan valittama väsymys ei välttämättä lainkaan ole uniapneaa.

Uniapnean on todettu olevan riski moneen kansansairauteen. Uniapeaa sairastavilla onkin muuta väestöä enemmän liitännäissairauksia. Niin uniapnea sairastavilla miehillä kuin naisilla on kohonnut riski sairastua verenpainetautiin ja sydämen rytmihäiriöihin sekä diabetekseen, astmaan ja keuhkoahtaumatautiin. Anttalainen uskoo, että hoidettu uniapea helpottaa myös muiden sairauksien hoitoa ja vähentää niiden riskiä.

Painon hallinta kaiken perusta

Lihavuus on uniapnean riskitekijä, ja se myös vaikeuttaa sairauden hoitoa.

– Yleisesti sanotaan, että kaksi kolmasosaa uniapneapotilasta on lihavia, kolmasosa taas normaalipainoisia, mutta heillä voi esimerkiksi olla ahtaat ylähengitystiet, Ulla Anttalainen määrittelee.

Uniapneaan ei ole edelleenkään lääkehoitoa.

– Sairautta ei hoideta pilleripurkilla, vaan parantava hoito on painon pois saaminen. Se on ensisijaista jokaisen ylipainoisen kohdalla, jolla on uniapnealöydöstä, Anttalainen korostaa.

Hän muistuttaa myös siitä, että ihminen saa painonhallinnasta paljon muutakin apua:

– Uniapnean kuriin saaminen on pieni asia siinä, mitä kaikkea painon normaaliksi saamisella voi saada aikaan. Painon pudottamisen jälkeen ihminen jaksaa paremmin tehdä tavallisia asioita ja selviytyä arjestaan. Painon pudotus helpottaa liikkumista ja kuntoilua. Myös tyypin 2. diabeteksen hallinnassa painon pudotuksella on saatu hyviä tuloksia.

Tuula Hakkarainen