Kohti uutta suuntaa järjestötoiminnassa: Esittelyssä Helin Paras -hanke
Järjestötoiminnan toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa. Asiat ovat entistä vaikeammin ennustettavia, elämä on yhä enemmän sektoroitua ja hankkeisiin osallistuminen projektiluonteista. Siksi yhdistystoiminta tarvitsee kipeästi uusia malleja ja toimintatapoja. Tähän tarpeeseen perustettiin Helin Paras -hanke.
Yhteiskunnassa meneillään oleva palvelurakenneuudistus, kuntaliitokset ja mahdolliset terveyspiirit asettavat vaatimuksia järjestöjen toiminnalle. Kansallisissa hengityssairauksien hoito-ohjelmissa saavutetut mallit uhkaavat rapautua, koska terveydenhuollon resurssit niukkenevat. Esimerkiksi astmahoitajien tehtävänkuvaa terveydenhuollossa on muutettu.
Järjestöllä tulisi olla kykyä ennakoida paikallisia ja alueellisia muutoksia eri näkökulmista. Yhdistysten mahdollisuuksia, uhkia, vahvuuksia sekä haasteita on selvitettävä avoimin mielin. Näiden suurien haasteiden ratkaisemiseksi perustettiin Helin Paras -hanke.
Se sai pilottialueekseen Itä-Suomen, koska alueen rakenne, harva asutus ja pitkät matkat tekevät kehittämistyöstä vaativan. Hankkeen tuloksia voidaan kuitenkin hyödyntää Hengitysliiton yhdistyksissä eri puolilla Suomea.
Mihin hankkeella pyritään?
Helin Paras -hankkeen tarkoituksena on luoda malli, jossa Hengitysliiton yhdistysten tehtävät, toimintatavat ja tarjonta organisoidaan uudella, selkeällä tavalla. Hankkeessa tarkastellaan yhdistysten tavoitteita sekä alueellista ja maakunnallista toimintaroolia, ja pyritään ratkaisemaan, miten ne saataisiin tehokkaammaksi ja enemmän yhdistysten toimintaympäristöä hyödyntäväksi.
Toimintatapojen uutena mallina voisi olla hengitysyhdistysten hallinnollinen ja toiminnallinen yhdistyminen alueilla. Näin yhdistysten voimavarat saataisiin tehokkaasti käytettyä ja vapaaehtoisten toimijoiden työtaakkaa kevennettyä.
Itä-Suomessa yhteistyön voima on jo oivallettu. Hengitysyhdistyksemme toimivat tiiviissä yhteistyössä toistensa sekä muiden alueen sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa.
Hankkeen kehittämistavoitteena ovat myös sähköinen viestintä sekä yhdistysten ja koko Hengitysliiton vetovoimaisuuden parantaminen. Sisäinen ja ulkoinen viestintä yhdistyksissä on joiltakin osin ontuvaa. Alueneuvostot ovat omalta osaltaan jo ottaneet kehitysaskeleen viestinnän kehittämisessä myöntämällä kehittämisrahaa yhdistysten kotisivujen rakentamiseen ja ajantasalle saattamiseen. Tavoitteena on, että kaikissa yhdistyksissä on toimivat kotisivut vuoden 2009 lopussa.
Myös vanha jäsenajattelu kaipaa uusia, nuorekkaampia ajatusmalleja. Tietokoneet ja verkkoviestintä keskustelupalstoineen ovat tätä päivää. Varmasti paras keino saada uutta verta yhdistyksiin on kehittää uusia verkkomuotoisia palveluja nuorisolle. Verkkojäsenyys ja -toiminta toisi matalamman kynnyksen tulla mukaan toimintaan kuin mitä perinteinen järjestötoiminta tällä hetkellä tarjoaa.
Nettimaailma ei sinällään yksin riitä uudistuvan järjestötyön mallin pohjaksi – edelleen tarvitaan perusyhdistystoimintaa ja jäsenten välistä yhdistystyötä, aivan kuten ennenkin.
Uudistamisessa ei pidä todellakaan unohtaa rikasta, hyväksi todettua järjestötoiminnan periaatetta. Järjestötyön perusta ja tavoitteet ovat samat: hengityssairaiden etujen ja oikeuksien ajaminen sekä vaikuttamistoiminta.
Hankkeessa liikkeelle hallitusten haastatteluista
Helin Paras -hanke aloitettiin kartoittamalla Itä-Suomen yhdistysten toimintaa. Haastattelimme alueen hallitukset paikan päällä. Myös yhdistysten jäseniä valittiin satunnaisotannalla puhelinhaastatteluihin. Lisäksi tarkoituksena on haastatella kuntien edustajia eri toimialoilta. Hankkeen kehittämistyöryhmän jäsenet pohtivat myös omien taustojensa kautta leikkauspintoja ja kehittämisajatuksia Helin Paras -hankkeelle.
Nyt ollaan vaiheessa, jossa 17 Itä-Suomen hengitysyhdistystä on haastateltu, ja yksi yhdistys on haastattelematta. Hallitusten jäsenet tulivat haastattelutilaisuuksiin lähes täysilukuisina ja asioita käytiin läpi yhdessä keskustellen.
Haastatteluissa käsiteltiin esimerkiksi yhdistyksen toimintaa sekä sitä, millaisia verkostoja ja mitä yhteistyötä ne tekevät eri sidosryhmien kanssa. Lisäksi keskusteltiin yhdistyksen tekemistä kannanotoista, vapaaehtoisresursseista, talouden tilasta sekä siitä, miten yhdistyksen yhteistyö toimii liiton ja aluetyöntekijän kanssa.
Yhdistykset pitivät perusvahvuuksinaan hyvää yhteishenkeä, hyvää ja toimivaa hallitusta sekä monipuolista ja aktiivista toimintaa. Myös omat kokemukset ja taito nähtiin hyvänä.
Kehittämiskohteiksi nimettiin muun muassa vapaaehtoisten ja nuorten puute toiminnassa, tiedottaminen ja jäsenistön vähäinen osallistuminen.
Jäsenten haastattelut
Yhdistyksien jäsenistä valittiin puhelinhaastatteluihin satunnaisotannalla 102 henkilöä vuosien 1945 – 1960 välillä syntyneistä ihmisistä. Pienimmistä yhdistyksistä otettiin mukaan viisi, keskisuurista kymmenen ja isosta 25 henkilöä.
Haastattelun aikana keskusteltiin muun muassa jäseneksi liittymisen syistä sekä kysyttiin tyytyväisyyttä toimintaan ja toiveita sen kehittämiseksi. Lisäksi tiedusteltiin, mistä jäsenet saavat tietoa yhdistyksen toiminnasta, kyseltiin, mikä innostaisi heitä tulemaan mukaan yhdistyksen toimintaan sekä kartoitettiin jäsenillä olevaa tietoa Hengitysliitto Helistä.
Yhdistyksiltä selkeitä kehittämisehdotuksia
Niin yhdistysten hallitukset kuin jäsenet kokivat hengitysyhdistyksen perustehtävän samalla tavalla: sairastuneen tuki, vertaistuki ja yhteisöllisyys. Hallitukset näkivät keskeisinä toimintamuotoina virkistyksen, liikunnan, kerhot, vertaistuen sekä tapahtumat ja teemaviikot.
Jäsenistö oli kaiken kaikkiaan tyytyväinen hengitysyhdistysten toimintaan. Yllättävin tulos koko haastattelussa oli se, että yli puolet vastaajista ilmoitti voivansa tulla mukaan tapahtumajärjestelyihin, jos heille erikseen soitettaisiin ja pyydettäisiin. Voisiko tästä vetää sen johtopäätöksen, että kosketuspintoja tulisi saada enemmän konkreettiseksi hallitusten ja jäsenten välillä?
Jäsenistön määrä hengitysyhdistyksissä on pysynyt vuosia suurin piirtein samana. Yhdistyksiin liitytään erilaisissa tapahtumissa ja tuttavien suosittelun kautta. Edelleen suurin osa jäseniksi tulijoista sairastaa jotain hengityssairautta. Itä-Suomessa 12 yhdistystä toimii vapaaehtoisin voimin, viidessä on palkattua henkilöstöä.
Hengitysyhdistysten toimintojen toteuttamiseen osallistuu keskimäärin 10-15 vapaaehtoista, ja tietenkin hallituksen jäsenet. Yhteisenä haasteena pidettiin sitä, miten löydetään lisää vapaaehtoisia yhdistyksen toimintaan. Etenkin nuoria kaivattiin mukaan enemmän.
Noin puolet haastatteluun osallistuneista, oli niin sanottuja rivijäseniä. Yhdistysten paikallinen toiminta tavoittaa keskimäärin 10–30 prosenttia jäsenistöstä.
Mobiiliviestit arkea yhdistyksissä
Hallituksen jäsenten haastattelussa keskityttiin myös yhteydenpitoon jäsenten ja sidosryhmien kanssa. Yhdistykset käyttävät tiedottamisen muodoista eniten jäsentiedotta, lehteä ja muistioita. 13 yhdistystä hyödyntää myös omia nettisivujaan. Liiton viestinnän yhdistyksille antama tuki ja tiedotepohjat todettiin toimiviksi ja hyviksi, ja niitä käytetään paljon paikallisesti eri kampanjoista tiedotettaessa. Puolet yhdistyksistä käyttää tai harkitsee mobiiliviestin käyttämistä. Mobiili- eli ryhmätekstiviestit ovat haastattelun mukaan tätä päivää perinteisen ”puskaradion” rinnalla.
Yhdistysten jäsenten mielestä tietoa toiminnasta tulee parhaiten Hyvä Hengitys -lehdestä ja yhdistysten omista jäsentiedotteista. Mielenkiintoinen haastattelun tulos oli se, että Savossa tietokoneet ovat enemmän käytössä kuin Pohjois-Karjalassa. 65 prosentilla haastatelluista oli tietokone, mutta lähes 40 prosenttia ei käytä sitä lainkaan. Tämä kertoo siitä, että uusien, kehittyvien tiedotusmetodien rinnalla tulee vielä käyttää tutuiksi tulleita tiedotusmuotoja. Uusien tiedotustapojen käytön koulutusta tarvitaan ja kaivataan. Yhdistysten viestinnän kehittämisessä Helin Paras -hankkeella on työkenttää yhteistyössä liiton viestinnän kanssa. Hyvät yhteydet paikkakunnan mediaan ja suureen yleisöön ovat tärkeä pohja pitämään jäsenet yhdistyksissä tyytyväisinä ja ajan tasalla tapahtumista.
Miten tästä eteenpäin?
Tämän vuoden aikana tehtyjen hallitusja jäsenhaastattelujen jälkeen Helin Paras -hankkeessa keskitytään etsimään erilaisia malleja, joilla yhdistysten toimintaedellytyksiä lisätään. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi yhdistysten yhdistymismahdollisuuksien selvittämistä. Parhaillaan käynnissä ovat Polvijärven, Liperin ja Outokummun yhdistysten yhdistymisneuvottelut. Tarkoituksena on turvata yhdistysten toiminta ja tukea yhdistyviä yhdistyksiä.
Tähän mennessä yhdistysten haastatteluista on ilmennyt, että Helin tunnettuuden ja vaikuttavuuden eteen tarvitaan uusia ja rohkeita toimintatapoja.
Esillä oleminen ja Helin järjestötoiminnan strategian painopistealueet tulisi saattaa suuren yleisön tietoon. Hyvän asian eteenpäin viemiseksi tarvitsemme ”myyntityötä”, johon haastetaan kaikki yhdistykset, jäsenet ja henkilökunta.
Ani-Elina Heikkinen
Kirjoittaja on Helin Paras -hankkeen suunnittelija Itä-Suomessa