Terveystarkastajalta apua terveyshaittaepäilyissä

KYSYMYS: Asun omistamassani kerrostalokolmiossa. Taloyhtiössä tehtiin julkisivuremonttia, jonka yhteydessä myös ikkunat vaihdettiin. Epäilen, että remontin aikana sadevesi on kostuttanut rakennuksen seiniä ja kosteutta on päässyt myös sisäpuolelle. Pelkään, että joissakin huoneissa tuntuva kummallinen haju johtuu kosteudesta. Haluaisin varmistua, että asunnossa ei ole kosteusongelmaa eikä se ole tullut haitalliseksi terveydelleni. Olen kuullut, että voisin saada apua kuntani terveystarkastajalta. Miten se tapahtuu?

Kunnan/kuntayhtymän terveydensuojeluviranomainen ja sen alaiset viranhaltijat tekevät terveydensuojelulain edellyttämää viranomaisvalvontaa sekä antavat kuntalaisille ohjeita ja neuvoja myös asuntojen sisäilmaan liittyvissä asioissa. Viranomainen ei kuitenkaan ole tutkimuslaitos tai insinööritoimisto, eikä se tee mittauksia perusteetta sen enempää kuin ”olisi mukava tietää” –periaatteella.

Koska asunto-osakeyhtiön asukas epäilee, että hänen asuntonsa keittiössä on kosteutta ja tuntee kummallista hajua asunnossa, suosittelen häntä kirjoittamaan lyhyen kirjeen kunnan tai kuntayhtymän terveydensuojeluviranomaiselle. Hän voi lähettää valituskirjeensä terveydensuojeluyksikön, esimerkiksi terveystarkastajan tai hänen esimiehensä, osoitteeseen tai sähköpostiosoitteeseen tai kunnan/kuntayhtymän kirjaamoon.

Kirjeessään asukkaan kannattaa kertoa, mistä taloyhtiöstä ja asunnosta on kyse, kuvailla lyhyesti millaisesta kosteusvauriosta ja haitasta on kysymys ja mitä asukas on aistinvaraisesti havainnut. Lisäksi asukkaan on muistettava mainita, että hän epäilee kosteusvaurion aiheuttavan asunnossa asuville terveydellistä haittaa. Kirjeessään asukkaan on myös vaadittava terveydensuojeluviranomaiselta toimenpiteitä mahdollisen terveyshaitan poistamiseksi.

Kun kirje saapuu kuntaan/kuntayhtymään, tulee asukkaan valitus vireille. Terveydensuojeluyksikkö, eli viranhaltijat kuten terveystarkastaja ja hänen esimiehensä, harkitsee miten ja missä järjestyksessä valitusasiaa käsitellään. Joko terveydensuojeluyksikkö tai terveydensuojeluviranomainen pyytää ensin selvitystä asunto-osakeyhtiöltä ja sen jälkeen terveystarkastaja tekee asunnontarkastuksen – tai toisinpäin.

Asunnontarkastuksessa terveystarkastaja tekee aistinvaraisia arvioita ja harkitsee, mitä tutkimuksia ja mittauksia se tekee. Tarkastuksen aikana asukas voi antaa lisää tietoa tarkastajalle. Mikäli terveystarkastaja epäilee tai toteaa terveyshaittaa, terveystarkastaja kehottaa haitan aiheuttajaa, taloyhtiötä, ryhtymään toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Mikäli kehotus ei tuota määräaikaan mennessä tulosta, terveystarkastaja tai hänen esimiehensä vie asian terveydensuojeluviranomaisen päätettäväksi. Viranhaltijapäätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen lautakuntaan ja lautakunnan tekemästä päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Terveydensuojelu lähettää myös asukkaalle asunnontarkastuspöytäkirjan, samoin asiasta tehdyt päätökset. Näin menetellen terveydensuojelu takaa asukkaalle myös oikeusturvan.

Terveydensuojelulaki on ennalta terveyshaittaa ehkäisevä laki. On hyvä muistaa, että yhteydenotossa terveydensuojeluyksikköön epäily terveyshaitasta riittää, terveyshaitan ei tarvitse olla vielä syntynyt ja mitattavissa. Pääsääntö on se, että ensin asunnossa on kosteusvahinko, joka on korjattava pikaisesti. Korjaamattomana se synnyttää ongelman ja myöhemmin terveyshaitan asunnossa oleskeleville.

Kunnassa/kuntayhtymässä terveydensuojeluviranomaisen tehtävät kuuluvat yleensä jollekin lautakunnalle, esimerkiksi ympäristölautakunnalle. Jos terveydensuojeluviranomaisen päätösvalta on lautakunnalta siirretty viranhaltijalle, niin viranhaltijapäätöksestä asianosaiset voivat tehdä oikaisuvaatimuksen lautakuntaan ja tämän jälkeen lautakunnanpäätöksestä valituksen hallinto-oikeuteen.

Kysymykseen vastasi eläkkeellä oleva lääninterveystarkastaja Irma Kanninen