Astman hoidon avaimet

Teksti: Marjo Hentunen
Kuva: Kuvaario/Matti Kolho

Ohjatun omahoidon avulla astman hoitoa voidaan suunnitella yksilöllisesti. Neuvonta auttaa astmaa sairastavaa tunnistamaan sairauden pahenemisvaiheet jo hyvissä ajoin, jolloin hän välttyy päivystyskäynneiltä ja ylimääräisiltä lääkekuureilta.

- Kaikille astmaa sairastaville pitäisi antaa hyvät omahoitovalmiudet. Se tarkoittaa sitä, että ihmiselle kerrotaan ymmärrettävästi, millainen sairaus astma on, mistä hengenahdistus, yskä ja limaneritys johtuvat, kuinka astma reagoi allergeeneihin ja miten hänen vointiaan voi parantaa, kuvailee sisätautien ja keuhkosairauksien erikoislääkäri Marja Palomäki Kainuun keskussairaalasta.

Astmaa sairastava oppii tunnistamaan sairauteensa liittyvät notkahdukset pikkuhiljaa, usein yrityksen ja erehdyksen kautta.

– Pahenemisvaiheista kertovat esimerkiksi yskä ja limanerityksen lisääntyminen sekä hengenahdistus. Monet huomaavat, että he väsyvät tavallista herkemmin. Yöllä herättävä kova yskä tai hengitysvaikeus on vahva varoitusmerkki oireiden vaikeutumisesta. Joskus astmakohtauskin yllättää yöllä, mutta silloin puhutaan jo pitkään oireilleesta sairaudesta.

Koska kaikkien allergeenien, kuten eläinepiteelin ja siitepölyn, välttäminen on mahdotonta, astmaatikko voi varautua näihin tilanteisiin lisäämällä hoitavan lääkityksensä määrää.

– Omahoito tarkoittaa pähkinänkuoressa sitä, että astmaatikko seuraa PEF-arvojaan, eli uloshengityksen huippuvirtausnopeutta, ja säätelee niiden mukaan lääkitystään.

Astman tasapainoa voi seurata myös oireiden perusteella, mutta se edellyttää, että ihminen tunnistaa oireensa. Ne, jotka eivät tunnista oireitaan, hyötyvät PEF-mittauksista.

Hyvää hoitoa – ei liikaa eikä liian vähän

Useiden tutkimusten mukaan ohjattu omahoito vähentää merkittävästi päivystys- ja sairaalakäyntejä sekä antibioottija kortisonikuureihin turvautumisen tarvetta.

Omahoito on tärkeää astman ylihoidon, mutta myös alihoidon välttämiseksi.

– Ylihoito voi ilmetä siten, että astmaatikko saa liikaa lääkkeitä sairauden vaikeusasteeseen nähden. Toisaalta sekin on yllättävän yleistä, että astmatulehdusta hoitava lääkitys on riittämätöntä. Potilas voi olla huonosti sitoutunut lääkehoitoon tai ottaa hengitettävän lääkkeen väärin, jolloin lääke ei mene keuhkoihin asti, kertoo Palomäki.

Valitettavan usein sairauden hoidossa ratkaisevat sosioekonomiset tekijät. Vähävaraisimmat joutuvat pihistelemään lääkityksessä saadakseen välttämättömät elintarvikkeet.

– Vaikka astmalääkkeet ovat erityiskorvattavia, jää omavastuuosuudeksi kuitenkin 28 prosenttia, mikä on iso summa pienistä tuloista. Alihoito voi johtaa siihen, että astmaatikko joutuu oireiden pahenemisen vuoksi päivystykseen tai jopa sairaalahoitoon.

Joskus ihminen haluaa kieltää sairauden olemassaolon.

– Olen usein törmännyt siihen, että ihminen on jäänyt huonolle hoidolle ja on huonossa kunnossa siksi, että hän ei ole halunnut uskoa diagnoosiaan.

Liikunta lievittää oireita

Astma voi olla pitkiä aikoja oireeton, ja sitäkin tapahtuu, että moni vähentää lääkitystään omin päin hyvinä aikoina. Lääkityksen vähentämisen tai lopettamisen pitäisi tapahtua aina hoitavan lääkärin valvonnassa.

Jokaisen astmaa sairastavan on ymmärrettävä, miksi hänen on käytettävä säännöllisesti tulehdusta rauhoittavaa lääkettä. Sivuvaikutuksiakaan ei tarvitse säikähtää, mutta niiden ilmaantuessa kannattaa ottaa yhteyttä hoitopaikkaan.

Astman hoito on parhaimmillaan yhteistyötä, jossa eri hoitoalan ammattilaiset kantavat kortensa kekoon.

– Fysioterapeutit voivat kertoa hengityksen säätelystä ja liikunnan merkityksestä astman tasapainolle, kun taas apteekkihenkilökunta voi varmistaa, että inhalaatiotekniikka on oikea ja ihminen annostelee lääkkeitä oikein. Yhtä lailla ravitsemusterapeutista on apua, jos neuvoja tarvitaan painonhallintaan. Palomäki korostaa, että astman hoito on paljon muutakin kuin lääkehoitoa.

– Se on myös sitä, että astmaa sairastava välttää ärsykkeitä mahdollisuuksien mukaan, lopettaa tupakoinnin ja kiinnittää huomiota painonhallintaan. Yksi kasvava ongelma on ylipaino, joka on itsenäinen astman riskitekijä. Liikkuminen on erittäin tärkeää, sillä lisäksi että liikunta helpottaa painonhallintaa, se lievittää astman oireita, parantaa rasituksen sietokykyä ja saattaa vähentää lääkityksen tarvetta.

Seurannat kalenteriin

Sitoutuminen omaan hoitoon tarkoittaa myös sitä, että astmaa sairastava kertoo tilanteensa muutoksista seurantakäyntien yhteydessä hoitajalle tai lääkärille.

Seuranta voidaan järjestää esimerkiksi terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa tai yksityisellä lääkäriasemalla. Valitettavan usein seurantakäynnit jäävät syystä tai toisesta väliin.

– Lievässä astmassa ei katastrofia tapahdu, vaikka kontrollit jäisivät vuodeksi tai kahdeksi hoitamatta, mutta vaikeassa astmassa oireet voivat voimistua nopeastikin. Joskus potilaat kertovat, että heille ei ole sanottu, missä kontrollit järjestetään ja milloin. Kyse on myös resurssiongelmasta – terveyskeskuksiin ei välttämättä saa aikaa silloin, kun sitä tarvitsisi, kertoo Palomäki.

Omahoidon toteuttamisen kannalta yksi tärkeimmistä asioista on tieto. Monissa astmahoidon keskuksissa järjestetään luentoja, lisäksi hengitysyhdistykset järjestävät tilaisuuksia, joissa voi tavata muita astmaatikkoja.