Miten homeloukku syntyy?

Kodin homeongelmasta muodostuu pahimmillaan tragedia, joka voi syöstä kokonaisen perheen syrjäytymiskierteeseen. Homeloukkuun joutumista edeltää usein hallitsematon tapahtumasarja, jonka seurauksena perhe saattaa menettää terveytensä, elämänhalunsa ja kotinsa lisäksi kaiken omaisuutensa saastunutta irtaimistoa ja vaatteita myöten. On arvioitu, että vuosittain homeloukkuun ajautuu 300-400 perhettä.

On tavallista, että kodin homevaurioiden olemassaolo paljastuu vasta, kun aletaan etsiä syytä perheen jatkuvaan sairasteluun itse rakennuksesta. Talon vauriot saattavat osoittautua laajoiksi ja korjauskustannukset niin suuriksi, että niistä selviäminen on ylivoimaista varsinkin silloin, kun perheen taloutta rasittaa jo ennestään asuntovelka. Joskus korjauskustannukset ovat jopa suurempia kuin koko asunnon arvo.

Kun riittäviin korjauksiin ei voida ryhtyä eikä perheen taloudellinen tilanne kestä kahden asunnon kustannuksia, ainoaksi vaihtoehdoksi jää saastuneessa kodissa asuminen. Se puolestaan johtaa yhä pahenevaan sairastelukierteeseen ja lisää riskiä pysyvien sairauksien syntymisestä.

Perheen taloudellinen tilanne heikkenee entisestään, kun sairauspäivät ja - kulut lisääntyvät. Heidän sosiaalinen verkostonsa pienenee ja epätoivoinen elämäntilanne lamaannuttaa usein myös henkistä jaksamista. Lasten koulunkäynti kärsii ja vanhempien työttömyyden riski kasvaa. Uhkana on myös lopullinen työkyvyttömyys.

Selviytymiskamppailua vaikeuttaa lisäksi viranomaisten ja lähiympäristön ymmärtämätön, jopa pilkallinen suhtautuminen ongelmaan. Perheellä on todellinen syrjäytymisen vaara.

Myös vastuukysymykset asunnon vaurioiden korjaamisen suhteen saattavat olla riitaisia eikä niiden ratkaisemiseksi ole olemassa mitään toimivaa ja nopeata ratkaisumallia. Rankka, jäykkä ja kallis oikeusprosessi usein perheen ainoaksi mahdollisuudeksi. Prosessi voi kestää vuosia ja sen lopputulosta on vaikea ennustaa edes selviltä näyttävissä tapauksissa.

Koko oikeustaistelunkin ajan sairasteleva perhe asuu homekodissaan elättäen toivoa asioiden lopullisesta selviämisestä. Ratkaisuprosessin kustannukset saattavat kuitenkin muodostua suuremmiksi, kuin sen tuloksena mahdollisesti saatava korvaus.

Kuluttavan kamppailun aikana sekä fyysinen että psyykkinen terveystilanne on heikentynyt ja kodin korjaukseen tarvittavien varojen saamisen sijasta perheen velkataakka on kasvanut entisestään - ollaan ns. homeloukussa. Psykososiaalinen katastrofi ja kaikki edellytykset syrjäytymiskierteelle ovat valmiina. Toivoton elämäntilanne johtaa syvenevään masennukseen tai itsetuhoajatuksiin. (Homeongelma ja sen psykososiaaliset vaikutukset. Sosiaali- ja terveysministeriön selvitys 2002:7)

Homeloukku tulee kalliiksi myös yhteiskunnalle

Yhteiskunnalle homeloukusta koituvat välilliset ja välittömät kustannukset kerrannaisvaikutuksineen ovat jo pelkästään terveydenhoitokulujen perusteella merkittävästi suuremmat kuin mitä asunnon korjaamiseen tarvittava tuki olisi.

Ärsytysoireiden ja infektiokierteiden lisäksi homealtistumisen seurauksena voi puhjeta myös pitkäaikaissairauksia. Todennäköisyys niiden syntymiselle kasvaa, jos terveyshaittaa aiheuttavien vaurioiden korjaaminen viivästyy. Pysyväisluontoisia sairauksia, joita esiintyy homeille altistuneilla moninkertaisesti enemmän muuhun väestöön verrattuna ovat mm. astma, reuma ja reumansukuiset sairaudet sekä homeallergia. Esimerkiksi homeperäinen astma on muita astmoja vaikeammin hoidettavissa.

Kansanterveyslaitoksen laskelmien mukaan jokainen estettävissä oleva lapsen astma säästäisi yhteiskunnan terveydenhoitokuluja 434 000 euroa ja aikuisen astma 200 000 euroa. (Kosteusvauriotaloissa asuneiden perheiden pitkäaikaiset terveyshaitat ja asumisterveysongelmista aiheutuneet kustannukset. Kansanterveyslaitoksen julkaisu B5/2002.)